Vaaliteemani
”Jokainen tarvitsee joskus hoitoa ja aika moni mielenterveys- ja päihdeasioissa”
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kuntoon laittaminen sekä asiakkaiden aseman edistäminen on keskeinen vaaliteemani.
Olen tehnyt ison osan työtäni päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa ja kokenut huolen siitä, miten päihde- ja mielenterveyspalveluihin ei pääse ja läheiset eivät saa apua. Nämä ihmiset leimataan heidän pulmiensa takia ja heitä kohdalleen epäasiallisesti.
Samalla olen nähnyt minkälaisista tilanteista ihmiset ovat toipuneet täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja veronmaksajiksi. Voin olla vain ylpeä heidän puolestaan.
Mielenterveyssyyt ovat yleisin syy työkyvyttömyydelle. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ei pääse. Työelämä uuvuttaa. Meidän on päästävä jollakin tavalla kiinni siihen, miksi nykyaika rasittaa mieltä.
Suomen karmeat luvut erityisesti nuorten huumekuolleisuudessa ovat nostaneet päihdepolitiikan jälleen keskusteluun.
Nykyisellä rangaistuksiin perustuvalla lainsäädännöllä on yksilön elämänpolkuun vaikuttavien tekijöiden lisäksi laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Merkittävä vaikutus on huumausaineita käyttävän henkilön leimautuminen sekä hoidon ja viranomaisten välttely, joka johtaa kasaantuviin sosiaalisiin ja terveydellisiin haittoihin.
Suomen uusi päihde- ja riippuvuusstrategia painottaa päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalvelujen piirissä olevien sekä heidän läheistensä oikeuksien vahvistamista.
Ratkaisut
- Laaja selvitystyö ja toimenpiteet, joilla edistetään mielen hyvinvointia Suomessa
- Mielenterveyspalveluihin matalan kynnyksen palvelut, joissa käynti kerrallaan malli käytössä
- Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen
- Parannetaan hoidon saatavuutta niin matalan kynnyksen palveluissa, avohoidossa kuin laitoshoidossa ja korvaushoidossa.
- Käyttöhuonekokeilut käyntiin isoissa kaupungeissa
- Päihderiippuvaisten vankien mahdollisuuksia suorittaa tuomionsa päihdehoidossa laajennetaan
- Päihdetyön painoarvoa ja osaamista on lisättävä sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Suomalainen päihdepolitiikka tarvitsee remontin ja humaanimman, tietoon pohjaavan
suunnan.
Päätetään, että mielen hyvinvoinnin asiat laitetaan kuntoon.
”Pojista kasvaa miehiä. Hekin tarvitsevat tukea”
Toinen vaaliteemani käsittelee poikien ja miesten hyvinvoinnin edistämistä.
Suurin osa miehistä voi hyvin, miehillä kuitenkin painottuvat merkittävässä määrin psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Miehillä on naisia useammin päihdeongelmia, miehet tupakoivat enemmän, miehet tekevät suurimman osan rikoksista ja ovat myös väkivaltarikosten uhreina useammin. Iso osa itsemurhan tehneistä on miehiä. Pojat syrjäytyvät moninkertaisesti tyttöihin verrattuna ja koulupudokkuus painottuu poikiin.
Keskustelu tasa-arvosta vääristyy usein keskusteluun naisten tasa-arvosta. Keskusteluun pitää ottaa mukaan samalla tavalla miesten tasa-arvo, sen toteutuminen, puutteet ja vaikutukset hyvinvointiin.
Miesten ja poikien tasa-arvon ja hyvinvoinnin ongelmat eivät ole pelkästään perinteisissä sukupuolirooliodotuksissa, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta. Asetetaanko miehille liikaa vaatimuksia? Miksi miehen on vaikeaa saada olla mies omien biologisten, sosiaalisten ja fysiologisten edellytystensä mukaan. Miksi emme rakenna maailmaa, joka olisi ”sopiva” sukupuolesta riippumatta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole pysyneet tasa-arvon muutoksessa mukana. Mies ei ole tasa-arvoinen perheen vanhempana. Ei ole itsestään selvää, että miehet huomioidaan neuvolassa ja että siellä käsiteltäisiin lapsen syntymää miehen elämään vaikuttavana asiana. Lapsen syntymä on iso asia myös miehelle ja asettaa miehen uuden ison roolin äärelle, joka konkretisoituu vasta siinä hetkessä, kun lapsi syntyy. Näillä asioilla on vaikutusta miesten
hyvinvointiin. Palveluihin ohjaamisessa asiantuntijalla pitäisi olla riittävä osaaminen sukupuolisensitiivisyyden huomioiseksi.
Poikien ja miesten tasa-arvolla ja hyvinvoinnilla on vaikutus koko yhteiskuntaan. Mies on vaikeassa asemassa perheen erotilanteissa. Miesten voi olla vaikeampi hakea apua, ja he ovat jopa vastentahtoisia ottamaan apua vastaan. Keskeistä on, kuinka helppoa tai hankalaa avun hakeminen on. Miesten kohtaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Tasa-arvopoliittiseen keskusteluun on tasapuolisesti otettava mukaan kaikki sukupuolet.
Ratkaisut
- Miessensitiivisen työotteen osaamisen ja koulutuksen lisääminen
- Miessensitiivinen työote käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa, niin kohtaamisissa, tiloissa kuin hoitokäytänteissä
- Miesjärjestöjen rahoitus kuntoon
”Työssä vietämme kolmasosan elämäämme aikuisiässä. Voisiko työelämä tukea hyvinvointia”
Suomalainen työelämä on kriisissä. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle vievät mielenterveyssyyt. Työkyvyttämyyseläkkeet ovat viimeinen ja lopullinen seuraus jo pidempään jatkuneista ongelmista työssä ja siinä selviytymisessä.
Työ on muuttunut, se ei enää samalla tavalla fyysistä kuin ennen. Nykyajan työelämä vaatii jatkuvaa oppimista, joustavuutta, mukautumiskykyä ja kykyä tehdä päätöksiä itsenäisesti.
Samalla kun työ on muuttunut, johtajuus ja työhyvinvointityön menetelmät eivät ole uusiutuneet samassa tahdissa.
Työelämä kaipaa muutosta. Ajattelutapamme on muututtava. Meidän on ymmärrettävä ihminen kokonaisvaltaisena, tuntevana, ajatteleva, kehollisena ja kokemuksellisena kokonaisuutena. Tehokkuusajattelusta on siirryttävä ihmisyyttä korostaviin toimintatapoihin ja käytänteisiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pidämme tärkeinä yhteistä aikaa ja tunteita. Kiinnitämme huomiota ihmisten vahvuuksiin, jaamme asioita, kehitämme tietoisuustaitojamme ja erityisesti painotamme vuorovaikutusta, vuorovaikutustaitoja sekä yhteisöllisyyttä. Olemme enemmän läsnä syiden etsimisen ja systeemin tutkimisen sijaan. Työstä ja työyhteisöstä tuleekin ihmisenä kasvun paikka, eikä vain työn tehokkaan suorittamisen paikka. Niin ristiriitaiselta kuin se tuntuukin, tämä inhimillisyyttä ja ihmisen kasvua tukeva työpaikka on todennäköisesti myös tehokkaampi ja taloudellisesti kannattavampi. Kyse on vain siitä, onko meillä rohkeutta lähteä tekemään tätä suurta työelämän murrosta laaja-alaisesti.
Työyhteisöllä ja hyvällä työelämällä voi olla merkittävä rooli siinä, että ihminen löytää hyvinvoinnin näkökulmat myös omaan elämäänsä.
Työelämästä on mahdollisuus tehdä työkyvyttömyyseläkeputken sijaan hyvän elämän lähde.
Ratkaisut
- Työelämän ja johtajuuden kehittäminen kirjataan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.
- Perustetaan laaja-alainen toimikunta pohtimaan kokonaisvaltaisesti johtajuuden ja työelämän arvopohjaa ja tavoitteita uudelleen
- Keskeinen kysymys, miten työelämä voi lisätä ihmisten hyvinvointia ja auttaa rakentamaan parempaa maailmaa
”Kulttuuri tuottaa iloa ja elämyksiä. Se tarvitsee tekijänsä”
Kulttuurilla on laajoja hyvinvointiin, terveyteen, elinympäristöön, kokemuksiin, koettuun elämänlaatuun ja mieleen liittyviä vaikutuksia. Taide ja kulttuuri on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Taide- ja kulttuurialaan toimintaedellytyksiin on tulevalla hallituskaudella kiinnitettävä erityistä huomiota.
Koronaepidemian aikana huomasimme, että kulttuurialaa kohtaan on edelleen paljon asenteellisuutta, mitätöintiä ja vähättelyä. Epidemia toi esiin kulttuurialaa koskevat haasteet.
Nyt on aloitettava kulttuurialan pitkäjänteinen kehittäminen. Annetaan alalle ja sen toimijoille heille kuuluva arvostus. Hallitustasolla on sitouduttava tähän tavoitteeseen. Meidän on tunnistettava taiteen ja kulttuurin taloudelliset vaikutukset työllistämisen, aluepolitiikan, epäsuorien ja suorien talousvaikutusten sekä vetovoima- ja imagovaikutuksien kautta. Taiteella ja kulttuurilla on myös ”henkisiä” vaikutuksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Nämä tulevat tulevaisuudessa entisestään korostumaan erityisesti hyvinvoinnin ja johtamisen osa-alueilla. Taiteen ja kulttuurin tekijöiden luovuus on tulevaisuuden tärkein voimavara, jonka kautta voimme kehittyä yhteiskuntana ja yksilöinä.
Kulttuurialan tekijöissä on paljon freelancereitä ja he työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa. Freelancereiden ja yleisesti epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien sosiaaliset oikeudet, riittävä sosiaaliturva ja työehdot eivät toteudu. Erilaisten tulomuotojen yhteensovittamista on helpotettava ja tähän esimerkiksi perustulo on hyvä malli. Tekijänoikeuksiin liittyvät tulkinnallisuudet osana työttömyysturvaa on selkeytettävä.
Taiteen ja kulttuurinon oltava osa lapsiemme kasvua ja elämää. Meidän on mahdollistettava lapsille kaikki ne hyödyt, joita taide ja kulttuuri voi heille antaa. On tuotava laajemmin tietoon kulttuurin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, luovuuden kehittymiseen ja ihmisenä kasvuun. Luotava selkeät raamit, kuinka kulttuuritoiminta on tasapuolista riippumatta siitä, missä asut.
Ratkaisut
- 2023 alkavalla hallituskaudella eduskunnalle annetaan kulttuuripoliittinen selonteko, jossa otetaan laajasti huomioon luovia aloja koskevat asiat
- Taiteen ja kulttuurin rahoituksen nosto sekä kulttuuri- että elinkeinopoliittisten rahoitusinstrumenttien ja tukijärjestelmien kehittäminen
- Freelancereiden sosiaalisten oikeuksien, riittävän sosiaaliturvan ja työehtojen toteutuminen on turvattava
- Valtion ja kuntien tulee turvata kulttuuripalvelujen yhdenvertainen saatavuus.
#kuitenkinäänestät