Kuka olen?
Ajauduin esimiestehtäviin työskennellessäni sairaalassa. Näin paikallisessa lehdessä ilmoituksen vastaavan ohjaajan paikasta Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Mainiemessä hoidettiin päihdeasiakkaita. Hain ja minut valittiin tehtävään huumeyhteisön vastaavaksi ohjaajaksi. Mainiemessä eteeni tuli seuraava intohimoni kohde, yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys on seurannut mukanani sen jälkeen. Minun vastuulleni tuli yhteisön ja kuntayhtymän toiminnan muutos terapeuttisen yhteisön periaatteiden mukaan toimivaksi. Kumppaniksi saimme terapeuttisista yhteisöstä ja humanistisesta ihmiskäsityksestä kiinnostuneet lehtorit Hämeenlinnan ammattikorkeakoulusta.
Aloitimme kehittämään yhteisöä. Luin paljon, kokeilimme ja opimme asioita käytännössä. Sovellettiin, opittiin ja erehdyttiin. Se oli innostavaa. Jonkin vuoden kuluttua terapeuttisen yhteisön periaatteita toteutettiin koko laitoksen toiminnassa, niin kuntouttavassa työssä kuin johtamisessakin.
Myöhemmin minulle tuli mahdollisuus toimia kuntayhtymän johtajan vuorotteluvapaan sijaisena. Otin tehtävän vastaan ja kehitimme yhteisöä entistä pidemmälle. Tämän tehtävän päätyttyä olin päättänyt, että haluan tehdä johtajan tehtäviä jatkossakin. Hakeuduin yliopistoon opiskelemaan hallintotieteitä.
Kuva: Jussi Tuokkola
Opiskelujen lomassa olin opintovapaalla ja tein töitä lastenkodilla. Opintojeni loppupuolella palasin Mainiemeen kehittämistehtäviin. Pienestä kehittämisporukasta kehittyi ajan mittaan päihdetyön kehittämisyksikkö. Tuimme ja kehitimme päihdetyötä kunnissa ja kuntayhtymän. Kuntayhtymän toiminnan kehittäminen painottui yhteisöllisyyteen ja vaikuttavuuden arviointiin
Seuraavaksi työpaikaksi valikoitui Mehiläinen. Mehiläisessä vastasin Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueen mielenterveys- ja päihdeasumispalveluiden ja työkeskusten toiminnasta. Mehiläisessä toimintaa asumispalveluissa aloitettiin myös kehittämään terapeuttisen yhteisöjen periaatteiden mukaisesti. Toinen iso teema oli, miten parannamme asiakkaidemme hyvinvointia. Nämä kokemukset ovat antaneet minulle eväitä myöhempään työhyvinvointityöhöni johtajana.
Mehiläisestä jälkeen päädyin toimitusjohtajaksi työvalmennussäätiö Luotsiin Hämeenlinnaan. Luotsissa lähdimme kehittämään työhyvinvointia työhyvinvointiryhmän avulla. Tämä työntekijäkeskeinen malli ja yhteistyö eläkeyhtiön kanssa on sen jälkeen ollut tärkeänä perustana työhyvinvointityössä. Myös Luotsissa isona teemana oli asiakkaiden hyvinvoinnin ja omanarvontunnon lisääminen.
Nämä kokemukset ovat antaneet minulle eväitä myöhempään työhyvinvointityöhöni johtajana.
Kuva: Harri Tarvainen
Jossain kohtaa tuli ajatus, että voisin tehdä työtä, johon olen kouluttautunut. Pääaineeni yliopistossa oli kunnallispolitiikka, josta valmistuneet sijoittuvat kunnan johtotehtäviin.
Hain muutamaa kunnanjohtajan paikkaa ja tulin valituksi Hailuotoon. Hailuodossa ajatukseni oli, miten laajentaa yhteisöllisyyden ajatusta organisaation ulkopuolelle kuntalaisiin, yrityksiin ja järjestöihin. Yhteisöllisyyteen kuuluvia toimintatapoja otettiin pikkuhiljaa käyttöön. Olin jo aiemmassa vaiheessa valmistunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja opiskellut dialogista johtamista yhteisöllisyyden lisäksi. Siten minulla oli paljon työkaluja edistää tätä ajatusta. Dialogisuus otettiin erätaukomallin kautta osaksi toimintaa. Hailuodossa työhyvinvointityö alkoi tuottaa tuloksia nopeasti ja se innosti panostamaan siihen. Työhyvinvointia lähestyttiin monesta eri näkökulmasta ja kokeiltiin uusia asioita. Lopulta saimme tehdystä työstä valtakunnallisen mielenterveyspalkinnon. Yksittäiset luottamushenkilöt kritisoivat palkinnosta tehtyä uutisointia ja sen sisältöä. Irtisanouduin tehtävästäni tämän seurauksena.
Vuonna 2020 aloitin väitöskirjatyön aiheena yhteisöllinen johtaminen. Sen tekeminen edistyy hiljalleen ja syventää yhteisöllisyyden osaamistani ja siten kehittää johtamisajatteluani edelleen.
Ihmiskäsitys on ollut minulle tärkeä asia Mainiemestä alkaen. Koen että minulla on vahvat arvot, jotka tulevat kotoa. Kasvoin ilmapiirissä, jossa oikeudenmukaisuus oli tärkeää. Näin myös kuinka erilaisiin ihmisiin suhtauduttiin arvostavasti ja heitä pyrittiin auttamaan erilaisin keinoin. Luulen, että nämä kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, miten myöhemmässä elämässä olen suhtautunut erilaisiin ihmisiin ja varsinkin heikossa asemassa oleviin ihmisiin.
Koen että minulla on vahvat arvot, jotka tulevat kotoa. Kasvoin ilmapiirissä, jossa oikeudenmukaisuus oli tärkeää.
Liikunta on eri muodoissaan seurannut jääkiekon jälkeen, edelleen käyn välillä pelaamassa. Olen kuitenkin ajautunut aivan uusille urille. Asioihin, joita en koskaan uskonut tekeväni. Minun arkipäivääni on nyt Pilates ja Method Putkisto. Näihin lajeihin olen kouluttautunut myös ohjaajaksi. Ne ovat antaneet paljon myös työhön ja varsinkin työhyvinvointityöhön. Olen opetellut soittamaan kitaraa ja neulomaan. Molemmat ovat edelleen aktiiviharrastuksiani.
Minusta on ollut hienoa oppia uutta koko elämäni. Eduskuntavaalikampanjuus on myös mahdollisuus oppia. Liityin Vihreisiin kesällä 2022 ja olen vasta-alkaja politiikassa. Uskon kuitenkin, että minun osaamisellani ja arvoillani on paljon lisäarvoa ja lupauduin ehdokkaaksi. Otan ehdokkuuteni mahdollisuutena oppia ja kokea uutta!
Vaaleja odottaen
Aki
#kuitenkinäänestät