Aki Heiskanen
Olen 54-vuotias, monipuolisesti eri asioista kiinnostunut ihminen. Politiikassa olen vasta-alkaja, liityin Vihreisiin kesällä 2022 ja nyt olen kansanedustajaehdokkaana Oulun vaalipiirissä.
Kotoisin olen Savonlinnasta ja sieltä päätynyt lopulta Pohjois-Pohjanmaalle Hailuotoon. Koulutukseltani olen terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja hallintotieteen maisteri kunnallispolitiikasta. Nyt teen hallintotieteen väitöskirjaa yhteisöllisestä johtamisesta. Kannatan elinikäisen oppimisen ideologiaa ja siten olen koko ikäni opiskellut jotakin.
Kiinnostuksen aiheitani ovat olleet nuorena kaikenlainen urheilu, etenkin jääkiekko, jota pelasin aikuisikään asti. Liikunta eri muodoissaan on kuulunut elämääni aina. Viimeiseksi mukaan on tullut noin 10 vuotta sitten Pilates ja Method Putkisto, joissa olen kouluttautunut ohjaajaksi. Muita harrastuksia minulla on ollut koirien koulutus, valokuvaus, kitaran soitto ja neulominen. Harrastusteni monipuolisuus kuvaa ajatustani siitä, että olen testannut mitä kaikkea aikuisena voi oppia, vaikka aloittaisi nollataidoilla.
Työurani olen tehnyt perustyössä terveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä sosiaalialalla lastensuojelussa. Johtajaksi kouluttauduttuani olen toiminut johtajana sote-alalla, työllisyyspalveluissa ja kunnanjohtajana. Intohimoni, jota olen hyödyntänyt asiakastyössäni ja johtamisessani on yhteisöllisyys. Haluan, että yhteisöllisyydestä ilmiönä tullaan paremmin tietoisiksi ja sitä hyödynnetään laajemmin eri pulmien ratkaisuissa yksilömenetelmien rinnalla.
Kuva: Jussi Tuokkola
Aki Heiskanen
Olen 54-vuotias, monipuolisesti eri asioista kiinnostunut ihminen. Politiikassa olen vasta-alkaja, liityin vihreisiin kesällä 2022 ja nyt olen kansanedustajaehdokkaana Oulun vaalipiirissä.
Kotoisin olen Savonlinnasta ja sieltä päätynyt lopulta Pohjois-Pohjanmaalle Hailuotoon. Koulutukseltani olen terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja hallintotieteen maisteri kunnallispolitiikasta. Nyt teen hallintotieteen väitöskirjaa yhteisöllisestä johtamisesta. Kannatan elinikäisen oppimisen ideologiaa ja siten olen koko ikäni opiskellut jotakin.
Kiinnostuksen aiheitani ovat olleet nuorena kaikenlainen urheilu, etenkin jääkiekko, jota pelasin aikuisikään asti. Liikunta eri muodoissaan on kuulunut elämääni aina. Viimeiseksi mukaan on tullut noin 10 vuotta sitten Pilates ja Method Putkisto, joissa olen kouluttautunut ohjaajaksi. Muita harrastuksia minulla on ollut koirien koulutus, valokuvaus, kitaran soitto ja neulominen. Harrastusteni monipuolisuus kuvaa ajatustani siitä, että olen testannut mitä kaikkea aikuisena voi oppia, vaikka aloittaisi nollataidoilla.
Työurani olen tehnyt perustyössä terveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä sosiaalialalla lastensuojelussa. Johtajaksi kouluttauduttuani olen toiminut johtajana sote-alalla, työllisyyspalveluissa ja kunnanjohtajana. Intohimoni, jota olen hyödyntänyt asiakastyössäni ja johtamisessani on yhteisöllisyys. Haluan, että yhteisöllisyydestä ilmiönä tullaan paremmin tietoisiksi ja sitä hyödynnetään laajemmin eri pulmien ratkaisuissa yksilömenetelmien rinnalla.
Kasvoin siihen, että kaikkiin ihmisiin pitää suhtautua arvostavasti
Koen, että minulla on vahvat arvot, jotka tulevat kotoa. Kasvoin ilmapiirissä, jossa oikeudenmukaisuus oli tärkeää. Näin myös kuinka erilaisiin ihmisiin suhtauduttiin arvostavasti ja heitä pyrittiin auttamaan erilaisin keinoin. Luulen, että nämä kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, miten myöhemmässä elämässä olen suhtautunut erilaisiin ihmisiin ja varsinkin heikossa asemassa oleviin ihmisiin.
Olisiko maailma parempi paikka elää, jos näkisimme toisistamme vain hyvät puolet?
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kuntoon laittaminen sekä asiakkaiden aseman edistäminen on keskeinen vaaliteemani.
Olen tehnyt ison osan työtäni päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa ja kokenut huolen siitä, miten päihde- ja mielenterveyspalveluihin ei pääse ja läheiset eivät saa apua. Nämä ihmiset leimataan heidän pulmiensa takia ja heitä kohdalleen epäasiallisesti.
Samalla olen nähnyt minkälaisista tilanteista ihmiset ovat toipuneet täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja veronmaksajiksi. Voin olla vain ylpeä heidän puolestaan.
Lue blogiani
Tasa-arvokeskusteluun mukaan kaikki sukupuolet
Hyvinvointia tarkastellaan usein sukupuolen näkökulmasta. Voidaan kysyä onko se tarpeellista? Toisaalta erityiskysymyksiä sukupuoleen liittyen on ja niitä on hyvä huomioida. Miehet painottuvat merkittävästi psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat kuten päihdeongelmat, rikollisuus, väkivalta ja koulupudokkuus. Tasa-arvokeskusteluun on otettava myös miesten tasa-arvo.
Päihdeasiakkaita ei ole varaa jättää hoitamatta
Alkoholi ja huumet, kuten myös muut riippuvuudet tuottavat mittavia haittoja työelämässä ja perheissä, unohtamatta itse riippuvuuden kanssa elävää yksilöä. Hoitamattomana päihdeongelma aiheuttaa suuret suorat ja epäsuorat kustannukset sotepalveluissamme. Suomessa päihdehuollon erityispalveluita on systemaattisesti alasajettu vuodesta 2008 alkaen säästösyistä. Säästöjen seuraamukset näkyvät nyt.
Kulttuuri on aliarvostettu aluepolitiikan keino
Taiteella ja kulttuurilla on laajoja hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen pääomaan, elinympäristöön, koettuun elämänlaatuun ja mieleen liittyviä hyviä vaikutuksia. Taiteen ja kulttuurin vaikutuksia pohdittaessa pitää muistaa taloudelliset vaikutukset. Me vihreät haluamme torjua leikkaukset valtion kulttuuribudjettiin ja olemme esittäneet kulttuurin rahoituksen kasvattamista pysyvästi yli prosenttiin valtion budjetista.
Perustulo mahdollistaisi monelle työn ja helpottaisi osatyökykyisten asemaa
Työmarkkinoille pitäisi luoda enemmän joustoa siten, että osatyökykyisenkin kannattaa ottaa työ vastaan. Tekemällä työn vastaanottamisesta motivoivaa ja yksilön tilannetta helpottavaa, saadaan sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta taloudellisesti enemmän aikaan. Samalla vaikutetaan yleiseen asenteeseen osatyökykyisiä kohtaan.
Perustulo on yksi käytännön ratkaisu tähän. Samalla ratkaistaisiin ainakin osa epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvistä pulmista.
Suomalainen päihdepolitiikka kaipaa tietopohjaista remonttia
Suomen karmeat luvut erityisesti nuorten huumekuolleisuudessa ovat nostaneet päihdepolitiikan jälleen keskusteluun. Keskustelu on edelleen hyvin jakavaa.
Huumepolitiikkaa kaivataan uudistuksia. Ehdotelma on, että Suomessa luovutaan huumeiden käytön rangaistavuudesta. Siirretään painopiste rangaistavuudesta hoitoon. Lisätään ja laajennetaan hoitoa samalla kun rangaistavuudesta luovutaan.